Lindén och 1 Mbps 'bredband'

Ilkka gav lov åt oss att publicera dagens ledare i sin helhet:

Pääkirjoitus

Tietoliikenneyhteydet eivät saa jakaa Suomea

perjantai 18.01.2008

Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) linjasi lehtihaastattelussa (Maaseudun Tulevaisuus 14.1.), että maaseudulle on turha vaatia huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä. Ministerin mukaan maksimissaan yhden megan tiedonsiirtonopeuteen kykenevä @450-verkko on sopivin vaihtoehto haja-asutusalueiden laajakaistaksi.

Tiedonsiirtonopeudella on suuri vaikutus netin käyttöominaisuuksiin. Nopea verkkoyhteys on tulevaisuudessa välttämättömyys monille maaseudun yrittäjille ja etätyöläisille. Yhden megan nopeudella ongelmia syntyy jo verkkolehtien lukemisessa, saati sitten esimerkiksi videoiden katselussa. Etäopetuksen lisäämisessä lisämegat ovat ehdoton vaatimus.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan laajakaistaliittymien yleisin yhteysnopeus Suomessa viime vuoden alussa oli kaksi megaa sekunnissa, mutta 10 megan ja jopa 100 megankin liittymät ovat jo arkipäivää.

* * *

Lindénin linjaus tuntuu käsittämättömältä, koska toimivat tietoliikenneyhteydet ovat tämän päivän yhteiskunnassa tärkeä alueellisen tasa-arvon mittari. Verkkoon siirretään yhä enemmän myös julkisiin palveluihin liittyviä tietoja ja toimintoja ja siten toimiva yhteys kuuluu kansalaisten perusasioihin. Tulevaisuudessa tietoliikenneyhteyksien merkitys kasvaa entisestään.

Sektoriministerin erityisenä huolenaiheena luulisi olevan, että kaikki kansalaiset ovat niiden suhteen mahdollisimman yhtäläisessä asemassa asuinpaikastaan riippumatta.

* * *

Kylmää kyytiä haja-asutusalueet ovat viime aikoina saaneet myös puhelinoperaattoreilta: valtion osuudellaan omistama Sonera nosti syksyllä tuntuvasti maaseudun lankapuhelinliittymien hintoja. Johtaja Juha-Pekka Weckströmin mukaan korotuksessa oli kysymys myös oikeudenmukaisuudesta, koska kaupungeissa asuva suomalaisten enemmistö on tähän saakka joutunut maksamaan myös maaseudulle alle omakustannehintaan myytyä lankatoimintaa.

Toisinpäin voisi kysyä, onko se oikeudenmukaista, että tietynlaisesta peruspalvelusta joutuu maksamaan eri hintaa sen mukaan, missä päin Suomea asuu. Puhelin on monelle syrjäseudulla asuvalle myös turvallisuustekijä, eikä operaattorin edullisemmaksi vaihtoehdoksi tarjoama matkapuhelin vielä ole todellinen vaihtoehto, koska kuuluvuudessa on yhä ongelmia monin paikoin.

- En ganska intressant utveckling i Finland..de som (läs kommunikationsministeriet) borde ju uppmuntra till förverkliganden av next generation networks och inte tvärtom....jag har åtminstone slutat med att ödsla tid på ministeriet..bättre att bara jobba på

Risto-Matti Niemi gav likaledes lov att publicera hans inlägg i Maaseudun Tulevaisuus:

Laajakaista tarvitaan joka kylään
18.1.2008

Koko maata kattavat, riittävän nopeat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovat maaseudun yksi elinehto paitsi elinkeinojen kehittämisen näkökulmasta, myös maaseudun palvelurakenteen kannalta. Monia palveluja voidaan hoitaa internetin avulla ja tämä palvelee erityisesti harvaan asutun maaseudun asukkaita ja edistää uusien asukkaiden tulomuuttoa.

Tehokkaat laajakaistayhteydet mahdollistavat etätyön lisääntymisen maaseudulla ja ovat jo nyt toimintaedellytys lähes jokaiselle maaseudun yritykselle riippumatta toimialasta. Laajakaista on tärkeä myös matkailun kehittämiselle.

Myös kesäasukkaat ja kakkosasunnoilla etätyötä tekevät tarvitsevat yhteyksiä sähköpostiin ja internetiin. Kattavat ja riittävän nopeat laajakaistayhteydet ovat mitä suurimmassa määrin kansalaisten yhdenvertaisuuskysymys.

Lähtökohtana on oltava joka kylään rakennettavat kohtuuhintaiset ja riittävän nopeat tietoliikenneyhteydet. Tietoliikenneverkon tulee kattaa koko maa.

Maaseudun asukkailla on oltava asuinpaikastaan riippumatta tasa-arvoiset mahdollisuudet yhtä tehokkaisiin tietoliikenneyhteyksiin kuin muilla. Maaseudun nuoria ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan kaupunkilaisnuoriin nähden. Varsinkin maaseudulla hyvät tietoliikenneyhteydet kohentavat lähitulevaisuudessa merkittävästi palvelujen tavoitettavuutta. Tämä tosin edellyttää myös verkkopalvelujen voimakasta kehittämistä ja asiakasnäkökulman huomioon ottamista nykyistä paremmin.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta vuonna 2004. Sen tarkoituksena on saada nopeat tiedonsiirtoyhteydet kaikkien halukkaiden ulottuville. Tämä ei toistaiseksi ole toteutunut kaikkialla maaseudulla.

On tärkeää, että jatketaan julkisten varojen käyttöä tietoliikenneinfrastruktuurin rakennusprojekteihin siellä, missä yhteistarjontaa ei synny kaupalliselta pohjalta. Laajakaistaverkon rakentamista ei voi jättää yksinomaan markkinavoimien hoidettavaksi. Ruotsin mallin mukaisesti on panostettava enemmän valokuituyhteyksiin yhteiskunnankin panostuksella.

On ollut hyvin hälyttävää seurata maaseudun suurimman lankapuhelinoperaattori Soneran suunnitelmia. Sonera haluaa asiakkaittensa siirtyvän langattomaan tekniikkaan nostamalla lankapuhelinliittymien hintoja. Uuden hinnoittelun myötä kiinteiden liittymien hinnat määräytyvät asuinpaikan mukaan. Harvaan asutulla maaseudulla kuukausimaksut nousevat yli kolmanneksen nykyisestä ja tämä koskee noin 100 000 Soneran asiakasta. Jo keväällä 2007 Sonera nosti laajakaistaliittymiensä hintoja haja-asutusalueilla.

Lankaliittymän vaihtoehdoksi Sonera tarjoaa matkapuhelinliittymää. Käytännössä se ei kuitenkaan korvaa lankaliittymää. Paras internetyhteys saadaan yhä edelleen kiinteän lankaliittymän kautta.

Internetin käyttö matkapuhelinyhteydellä ei käytännössä vielä onnistu kaikkialla ja jos onnistuu, ei riittävän nopeasti ja kohtuuhinnalla. Maaseudun asiakkaat joutuvat jälleen kerran kärsimään.
Edistävätkö nämä toimenpiteet kansallisen laajakaistastrategian toteutumista?

Risto Matti Niemi

Här är en lista på de inlägg som publicerats i nättidningen Maaseudun Tulevaisuus under debattens gång fram till 21-01-2008:

14.1.2008 Lindén pitää huippunopeita yhteyksiä maaseudulla turhina
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauuti set/01/fi_FI/linden_pitaa_huippunopeita_yhteyksia_ maaseudulla_turhina/

16.1.2008 Jäätteenmäki arvostelee Lindéniä
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauuti set/01/fi_FI/jaatteenmaki_arvostelee_lindenia/

18.1.2008 Laajakaista tarvitaan joka kylään
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijal ta/viestit/01/fi_FI/laajakaista_tarvitaan_joka_kyl aan1/

21.1.2008 Lindénin langaton autuus
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijal ta/viestit/01/fi_FI/lindnin_langaton_autuus1/

21.1.2008 Myös maaseutu on osa tietoyhteiskuntaa
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijal ta/viestit/01/fi_FI/myos_maaseutu__on_osa_tietoyht eiskuntaa1/

21.1.2008 Vain mummotko asuvat maalla
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/lukijal ta/viestit/01/fi_FI/vain_mummotko_asuvat_maalla1/

Följande Lindéns inlägg publicerades ett tag i nättidningen MT, men försvann sedan och uppenbarade sig sedermera på kommunikationsministeriets sidor:

18.1.2008 Viestintäministeri Lindén:
Laajakaistayhteyksien tarjontaa edistettävä joka puolella Suomea
http://mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/ pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=2&channelitemid=17 118&channelid=56

Tidningens papperversion har innehållit ett antal andra anföranden, som jag kanske kan referera, ifall någon är intresserad av denna diskussion?

Skickade själv följande inlägg, men det dög åtminstone inte åt nättidningen:

Kiitoksia osuvasta kolumnistanne "Ei kaistaa kaikille" (MT 16.1). On kiitettävää, että maaseudun palvelujen tasa-arvoa puoltavat tahot markkeeraavat kantaansa tässä, maamme kehityksen kannalta erittäin tärkeässä asiansa.

Kokoomuksen liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen julisti aikoinaan, että tietoyhteiskuntaa rakennetaan tehokkaimmin luottamalla markkinavoimien toimenpiteisiin. Nyt saman puolueen liikenneministeri Suvi Lindén siunailee valittua linjaa toteamalla, ettei harvaan asutun maaseudun asukkaiden kuulukaan saada korkeatasoisia tietoliikennepalveluja. Megan nopeus riittää hänen mielestään peruspalveluiden käyttöön.

Tietoyhteiskuntaa on markkinoitu rakenteena, joka tuo parempaa tasa-arvoa yhteiskunnan palvelujen jaossa. Nykyinen kehitys vie päinvastaiseen suuntaan. Nyt tietoliikennepalvelujen laatu ja niiden hinta ovat tasa-arvoa vaativalle kansanosalle kehittyneet yhä epäedullisemmiksi verrattuna jo entuudestaan hyvien palvelujen ääressä asuville. Kainuulaisen pitää näköjään maksaa huonosti toimivasta 1 megan langattomasta liittymästä yhtä paljon tai enemmän kuin mitä pääkaupunkiseudulla maksetaan 100 megan liittymästä.

Keskustan EU-parlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki osuu naulan kantaan kun hän ilmoittaa, että monia palveluja, erityisesti etäopetusta, ei voi antaa 1 megan tietoliikenteen varassa. Toimivat maakunnalliset ja kunnalliset palvelut perustuvat videoteknologian hyödyntämiseen ja tämä vaatii oleellisesti nopeampia - mieluimmiten kuituviestintään pohjautuvia - tietoliikenneyhteyksiä.

Philip Donner
Tutkija, Iivantiira

Här en bra ledare i Vasabladet:
http://www.vasabladet.fi/story.aspx?storyID=14202

Diskussionen av detta ämne har nu mattat av.

Det undgick mig att Jäätteenmäkis uttalande i själva verket var en blog. Fick nu lov att citera också detta material i sin helhet.

Tiedote: Jäätteenmäki penää tasa-arvoa maaseudun kohteluun
16.01.2008

Maaseudun asukkailla pitää olla samat oikeudet nopeisiin laajakaistayhteyksiin kuin taajamien asukkailla, vaatii Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki (kesk., Alde).

Jäätteenmäki pitää viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) lausuntoja Maaseudun Tulevaisuuden (14.1.) haastattelussa syrjivinä. Lindénin mukaan maaseudulla laajakaistaksi riittää @450-verkko ja siellä on turhaa vaatia huippunopeita yhteyksiä.

@450-verkossa tiedonsiirtonopeus nousee enintään yhteen megaan sekunnissa. Megan yhteys voi takkuilla jo, kun avataan verkkolehtien sivuja puhumattakaan nuorten suosiman YouTube-sivuston käytöstä. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomessa laajakaistaliittymien yleisin yhteysnopeus viime vuoden alussa oli kaksi megaa sekunnissa.

- Ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti heidän asuinpaikastaan huolimatta. Megan nopeus voi riittää peruspalveluiden käyttöön, mutta tietyt palvelut, kuten etäopetuksen lisääminen, vaativat nopeita yhteyksiä. Miten tiettyjen palveluiden käy maaseudulla, jos yhteyksiä ei haluta kehittää riittävän nopeiksi? Jäätteenmäki kysyy.

Europarlamentaarikko vertaa hyviä tietoliikenneyhteyksiä tieyhteyksiin. Tänä päivänä monia perusasioita hoidetaan tietoliikenneyhteyksien avulla ilman, että kyse olisi ylimääräisestä luksuksesta. Samalla tavalla teitä pidetään itsestään selvänä osana yhteiskuntaa.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan kansallisen laajakaistastrategian 2004-2006 tavoitteena on luoda nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjien näkökulmasta kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet koko maahan.

Lisätietoja:
Anneli Jäätteenmäki, puhelin +32 (0)2 284 5614
Outi Laatikainen, avustaja, GSM 040 774 6652

Nationella bredbandsstrategin

"Vuonna 2007 toteutuvat valtioneuvoston asettamat lisätavoitteet, että vähintään 90 prosenttia Internet-yhteyksistä on laajakaistaisia ja Suomi on maailman eturivissä laajakaistapalvelujen käytössä. Sen sijaan haasteellista on saavuttaa tavoite, että yleisin laajakaistayhteysnopeus vuoden 2007 loppuun mennessä olisi vähintään 8 Mbit/s."

Kansanpuhelin – lankapuhelimesta kännykkään

"11) Laajakaistan nopeus. Laajakaistan peruspalvelutasoksi määritellään
koko maassa 1 Mbit/s."

Är det kanslichef Harri Pursiainen, gjort den nationella bredbandsstrategin, eller kanslichef Harri Pursiainen, som gjort beslutet om att slopa trådtelefonerna, som skall få sparken?

He-he, personlighetsklyvning ... (kallas vanligen politik .

Maaseudun Tulevaisuus skrev annars att 2000 personer uttalat sej på MT:s nätsida om minister Lindéns påstående - gissa i vilken anda ...

Det där var bra. Kainuun Sanomat tog inte alls upp diskussionen. När jag pekade på skriveriets omfattning så menade man att meningsyttringarna undgått deras nogranna öga. Man lovade däremot att säkert ("varmasti") ta upp diskussionen. Det har man alltså inte gjort. -- Månne detta också kallas politik?

Kan du förmedla en pointer till denna nyhet i MT så att jag kan förmedla uppgiften till Kainuun Sanomat.

Jag såg uppgiften i Lauri Kontros (chefred.) kolumn Punkti den 27.2 2008. Jag får inte fram den mer för man måste prenumerera för att komma åt arkivet. Men borde nog finns på nätet.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/

Insändaren om 450-"bredband" fanns och i MT 27.2 liksom nyheten om att MTK skall börja arbeta för bättre datakommunikation på landsbygden och är skeptiuska till trådlöst.

Telefontrådarna ändå värt att blogga om tycker Suvi.

http://www.suvilinden.com/blogi/blogi/puhelinlanga t-rullalle.html

Första meningen: Useat kansalaiset ovat esittäneet huolensa lankapuhelinverkon alasajon vuoksi.

Där fick vi allstå rätt i våra spekulationer att fortsättning följer!

Med säkerhet följer någonting. TeliaSonera måste före den 15 mars lämna in en utredning åt minister Lindén av hur de har för avsikt att handha dataförbindelseservicen åt medborgare som förlorar sin trådtelefonförbindelse.

Har någon av er rest i Tuusula och Nurmijärviområdet? Jag bodde ungefär 10 år i byn Nukari. Den respektabla grusföretagaren behövde tillstånd för att få gräva i den vackra kullen, som byborna ansåg vara landskapets prydnad. Då gick det till så att man först satte något mindre etiskt grusföretag som skrupellöst grävde ett hörn av den fina kullen. Efter det var det betydligt lättare att få tillståndet.

Är det så att teleoperatören ville agera sturskt när man i stor stil först annonserar att trådtelefonsnätverket skall avvecklas, och först sedan lämnar in utredningar om hur eftervården skall skötas?

Betänk först och agera sedan!

Vet du annars var dom där 12 kraven på Sonera finns som spökar i spalterna?

Obs! Talar Sonera nu enbart om trådtelefonen igen och inte om ADSL-kontakterna. Dom har varti lite skitso på den punkten nämnligen.

Märkte i förbifarten att vår komm.minister är fil.mag. på datateknik. Hon kom tydligen lite längre i vårt skrå än jag själv gjorde och fick ut sina papper. Mitt öde blev att ha varit tvungen att jobba i branchen.

Vet du annars var dom där 12 kraven på Sonera finns som spökar i spalterna?

Se mitt föregående inlägg.

Tack Fredrik!

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 70/2007

http://www.mintc.fi/oliver/upl139-LVM70_2007.pdf
Sidan 23,

bara att ta ut ögonen och se med hålen!