Följande artikel ingick i Maaseutu Plus Landsbygd 3/2008:
Kyläverkkokuulumisia seutuverkkojen kevätseminaarista
Aktiiviset kyläverkkojen rakentajat kokoontuvat joka kevät pohtimaan maaseudun tietoverkkojen rakentamisen uusia keinoja. Suomen seutuverkot ry:n perinteinen kevätseminaari pidettiin tällä kertaa 8. ja 9. huhtikuuta Silja Symphonylla.
Seminaarin jykevimmän kotimaisen panoksen antoi Lappeenrannan teknisen korkeakoulun professori Esa Kerttula. Vastaan sanomattoman rauhallisella esitystyylillään hän piirsi kuvan seutu- ja kyläverkkojen nykytilanteesta ja tulevaisuuden suuntaviivoista.
Kerttulan lähtökohtana on, että Suomi ei ole enään tietoyhteiskuntarakentamisen kärkimaa. "Olisi parempi tunnustaa suoraan, että laajakaista-asiat eivät ole hyvin." Kehityksen kärkeen ovat siirtyneet muut Pohjoismaat: Ruotsi, Norja ja Tanska sekä eräät itäisen Aasian valtiot. Ne ovat kymmenen vuotta panostaneet kehitykseen ja tulokset ovat näkyvissä.
Kuituverkot – kestävän kehityksen rakenneosa
Avainkysymyksenä on suhtautuminen kuiturakentamiseen. Kerttula järkeili, että vaikka kynnys kuidun vetämiseen on korkea, niin jo parilla sovellutuksella nettotulos kääntyy positiiviseksi. Maaseudun asukkaan investoinnin perusteluna on, että kiinteistön arvo nousee. Kuituvalmius on omaan kiinteistöön sidottu investointi. Tämä on panostus, joka johtaa elinkeinojen ja viihtyvyyden kasvuun.
"Se mitä kuitukaapeleiden vetämiseen kuluu energiaa ja päästöä, niin se säästetään moninkertaisesti ajan mittaan." Näillä perusteilla professori arvioi, että kuituverkoista pitää tehdä kestävän kehityksen periaatteella toimivan kansallisen hyvinvoinnin infra.
Hän katsoi, että kunnille tämä on tosi tärkeä ratkaisu. Asuntopolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa voidaan rakentaa paikallisten tarpeiden pohjalta ja oman osaamisen avulla: "Jätevesiasetus ja vesiosuuskunnat ovat työrukkanen, joita pitää erityisesti hyödyntää."
Maaseutua koskevan viestintäpolitiikan murrokset
Seutuverkkojen toiminnanjohtaja Tuija Riukulehto kertoi laajakaistan kehittämistyöryhmän työstä. Työryhmä pyrkii edistämään valokuituyhteyksiin perustuvaa tarjontaa suurten taajamien reuna-alueilla ja haja-asutusalueilla. Ministeriössä on käynnistynyt tutkimushanke, jossa selvitetään maatilojen ja maaseudulla toimivien yritysten ja muun väestön tietoliikennetarpeita.
Toiminnanjohtaja muistutti, että huhtikuussa voimaan tulleen viestintäviraston määräyksen mukaan uudet ja peruskorjattavat kiinteistöt pitää varmistaa valokuituvalmiudella talon sisäverkossa.
Eräät seminaarin osanottajista tunsivat huolta maatalous- ja metsäministeriön laatimasta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman langatonta viestintää suosivista linjauksista.
Riukulehto totesi, että Keski-Pohjanmaan alueella MTK on antanut voimakkaasti puoltavan lausunnon maakuntaverkon tarpeellisuudesta, perustellen lausuntoaan nimenomaan viljelijöiden ja maaseudun asukkaiden kannalta. "Vaikka maatalous- ja metsäministeriö sekä MTK edustavatkin samaa väestönosaa, niin tässä ne ovat vähän eri linjoilla."
Useammankin kevätseminaarin esitelmöitsijän suulla kuultiin todettavan, että kylä- ja seutuverkkojen rakentajat elävät juuri nyt varsin mielenkiintoista aikaa. Valtiovallalta on odotettavissa uusia avauksia, joiden avulla päätöksenteon koneistoihin kertynyt suma saadaan liikkeelle. Silloin tietoyhteiskunnan omaehtoisen rakentamiseen piilevä potentiaali purkautuu toiminnaksi.
Ph. Donner
Detdär var min version som redaktionen fritt redigerade. Den svenskspråkiga redaktören Peter Backa skriver dessutom bl.a. såhär:
Nätverksenheten
Nätverksenheten kommer framöver att informera i denna tidning. Detta är positivt, liksom också det att man kommer att informera på båda språken.
Jag får inte riktigt klart för mig vad det är för en enhet som Peter hänvisar till, men uppenbart är väl att denna tidning är lyhörd för artiklar och åsikter som berör informationssamhällets landsbygd och öppna optofiberbaserade bynät. | 
